Tuikut palavat hämärässä kahvilassa. Käsissäni on tulikuuma muki. Kysyn N:ltä, tunteeko hän itsensä glögittäjäksi, glöggääjäksi vai glögittäreksi, ja hän vastaa tuntevansa itsensä sillä hetkellä fiksummaksi kuin minä. Olen toistellut g-kirjainta liikaa, alan kohta jokeltaa.
N:n kädet ja jalat näyttävät kasvavan suoraan hänen päästään. Kauniilla tavalla. N on meritähti. Hän ajattelee asioista suoraviivaisesti, ja juuri siitä minä pidän. Kerran hän tiivisti kokonaisen ihmisen sanaan ääliö. Se meni jo sen verran pieneen tilaan, että päätimme reiluuden nimissä laventaa ilmaisua hiukan. Megaääliö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti