Olen hidas vaihtamaan vaatteita. N täyttää vesipulloa, minä pohdiskelen mihin naulaan ripustaisin mitäkin. Viikkaan vaatteet huolella ja katselen paljaita varpaitani. Kaapit kolisevat aina välillä, kun joku saapuu tai lähtee. N katsoo etanaystäväänsä peilin kautta.
”Tuuny.”
Vilkaisen ylähyllylle jäävää puhelinta, suljen kaapin ja seuraan. Salin perällä on kirkkaanvärisiä palloja. Ne kaappaavat kaiken huomioni.
”Käytetäänkö me noita!” henkäisen.
”Ei.”
N vilkaisee minuun.
”Älä koske niihin”, hän lisää.
En välitä, menen ihastuksissani pallojen luo. Suuri pallo jättipallo minun pallo!
Se oli kiireinen tunti. Juoksimme edestakaisin hakemassa erilaisia välineitä, käytimme niitä hetken rytinällä ja laitoimme sitten pois. Ohjaaja ei väsy mistään, minä saan voimaa jättipalloista. Kun tunti on ohi, vieritän yhden alas ja kierin sen kanssa hetken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti