Tunnen itseni tänään raivausurakoitsijaksi. Yksiöstäni päätellen ennen olin luonnonkatastrofi.
Yksi paidoistani oli yrittänyt kuristaa itsensä pesukoneessa. Hiha oli kiertynyt kireälle mutkalle ja mennyt solmuun itsensä kanssa. Tapahtunutta todistaneet sukat olivat riekaleina. Henkisesti ja fyysisesti.
Keittiön tilanne oli yhtä paha. Astiat olivat paenneet lavuaariin ja sotanneet itsensä. Pesin ne isossa vaahdossa, huuhtelin ja ladoin kuivauskaappiin. Kun käänsin niille selkäni, ne yrittivät hyökätä. Työnsin ne takaisin ja ärisin niille. Selässäni rusahti, kun poimin vaatteita lattialta. Tarvitsisin jonkun istumaan pyykkikorini päälle, ettei pahuus pääsisi valloilleen. Pahuus ja hienhaju. Yksi ja sama asia.
Pitää vielä imuroida. N tulee kohta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti